ToivoTeoiksi2025 -teemavuodesta tulevaisuustekoihin!

Toivo Teoiksi2025 -teemavuosi alkaa olla lopuillaan. Olemme siirtymässä kohti #ToivoTeoiksi -tulevaisuustekoja. Tässä tiivis yhteenveto siitä, miten kaikki sai alkunsa ja mitä vuoden 2025 aikana on tapahtunut.

Marraskuussa 2024 kokoonnuimme ydinporukalla pohtimaan, mitä me voisimme osaltamme tehdä saadaksemme mediassa käytävän keskustelun ja yhteiskunnallisen ilmapiirin kääntymään kohti valoisempaa tulevaisuutta. Keskeiseksi ajatukseksi muodostui pian se, että toivo on tekoja, ei pelkkää toivomista ja / tai haaveilua. Perustimme LinkedIniin ryhmän, jossa on tätä kirjoitettaessa jo lähes 500 seuraajaa. Aloimme suunnitella toimintaa.  

"Älä koskaan aliarvioi pienen, omistautuneen ihmisryhmän kykyä muuttaa maailmaa. Itse asiassa se on ainoa asia, joka on koskaan tehnyt niin", totesi sosiaaliantropologi Margaret Mead aikoinaan. Kun eri toimijat sitoutuvat yhteisiin päämääriin ja toimivat yhdessä, syntyy riittävä mittakaava ja vaikuttavuus, jolla voi aidosti muuttaa kehityksen suuntaa. Uuden suunnan saavuttaminen ei aina ole helppoa, mutta silti sitä kannattaa lähteä aktiivisesti etsimään. Harva innostuu, jos näköpiiristä ei löydy mitään ponnistelun arvoista. Yhteinen tavoite ja yhteinen ponnistelu tuo parhaat puolet esiin sekä yksilöistä että yhteisöistä. Tätä me lähdimme tavoittelemaan.

Tammikuussa 2025 käynnistimme teemavuoden ”virallisesti” Törmäämössä ja sitä seuraavassa työpajassa. Mukana paneelissa olivat Maiju Lehto Diakonissalaitokselta, Mikko Dufva Sitrasta ja Mari Tähjä Tulevaisuuskoulusta. Teemavuosi lanseerattiin seuraavilla sisällöillä:

💪Kääritään hihat, ja aletaan toimimaan toivottujen tulevaisuuksien eteen.

💪Toteutuksessa on keskeistä toimijuus, positiivisuus, yhteisöllisyys, ennakkoluulottomuus, rohkeus ja innovatiivisuus.

💪Toimijoina koko suomalainen yhteiskunta, julkiset ja yksityiset organisaatiot ja yhteisöt – kaikki, jotka haluavat olla rakentamassa toiveikasta yhteiskunnallista ilmapiiriä ja edesauttaa uusien ratkaisujen löytymistä, riippumatta poliittisista tai muista sitoumuksista. 

Kutsuimme kaikki mukaan toivon lähettiläiksi teemavuoden sisältöjen suunnitteluun ja toteutukseen, näkökulmina 1) Kestävästi hyvä elämä 2) Kaikkien yhteiskunta 3) Toivon johtaminen ja toimintakulttuuri sekä 4) Toivon temput ja työkalut, muitakaan näkökulmia poissulkematta.  

Myös muissa Törmäämöissä teemoja lähestyttiin vuoden aikana toivon tekojen kulmalla. Helmikuussa teemana oli ”Vihreällä osaamisella kohti toivottuja tulevaisuuksia” johdattelijana Eedla Sofia Rahikainen ajatushautomo Demos Helsingistä. Elokuussa tutustuttiin Työ 2030-ohjelmassa kehitettyyn "Tulevaisuusvuoropuheluun", jota voi käyttää lähiyhteisöissään yhteisen tavoitetilan hahmottamiseksi. Syyskuussa 12.9. teemana oli ”Hyvinvointitalous”, josta kertomassa olivat Satu Korhonen THL:stä, Riikka Pellikka STM:stä ja Kerttu Takala Kelasta. Lokakuussa innostettiin ilmiölähtöiseen yhteistyöhön suurten ja tärkeiden kysymysten ratkomiseksi. Joulukuun Törmäämössä kokoonnumme vielä työn tulevaisuuden merkeissä tutkiaksemme, millaisia institutionaalisia muutoksia tulevaisuuden työ vaatii, jotta se olisi kaikille reilu ja toimeentulon mahdollistava. Vieraaksemme tulee yliopistotutkija Hertta Vuorenmaa Hankenilta.  

Viestinnän ammattilainen Helena Berg loi meille blogialustan, jonne Arto O. Salonen ja Elli Aaltonen kirjoittivat ensimmäisen ToivoTeoiksi2025 -blogin: ”Toivo kasvaa aktiivisista teoista, jotka vahvistavat yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja vastuullisuutta. Toivo teoiksi on sitä, että teemme yhdessä tulevaisuutta, joka on hyvä meille kaikille. Huomiseen voi vaikuttaa. Jokainen päivä tarjoaa mahdollisuuksia tehdä isoja ja pieniä tekoja, jotka vievät kohti hyvää”, he totesivat.  

ToivoTeoiksi -blogeja ovat kirjoittaneet lisäksi futuristi, keksijä ja kirjailija Perttu Pölönen, hankepäällikkö Ville Meloni Helsingin kaupungilta, toiminnanjohtaja Minttu Jaakkola Puistokatu 4:stä, Master in Peace, Mediation and Conflict Research Sajuti Rahman Siza, Kirsi Hyytinen, Kaisa Lähteenmäki-Smith ja Laura Juvonen VTT:ltä, yhteisö- ja osallisuusvaalija Jaana Hymmi, kuva- ja sanataiteilija Suvi Miettinen, alivaltiosihteeri Susanna Huovinen valtiovarainministeriöstä, meriympäristöjohtaja Ulla Rosenström John Nurminen säätiöstä, Morally ambitious Team Leader Salla Kalliokoski sekä liikkeenjohdon konsultti Toni Paloheimo. Blogit löytyvät täältä: https://toivonteot.blogspot.com/ 

Maaliskuussa 7.3. osallistuimme Tulevaisuuspäivään yhdessä Dazzle Oy:n kanssa otsikolla ”Tulevaisuusiloa, toivoa ja tekoja”. Heli Vähätiitto ja Vesa Auvinen esittelivät luomaansa konseptia, jolla rakentaa tulevaisuusiloa niin yksilö-, yhteisö- kuin yhteiskunnankin tasolla. 

Toivon päivänä 4.6. järjestimme tapahtuman, jossa lähdettiin konkretisoimaan sitä, mistä aineksista syntyy hyvä elämä, miten rakennetaan kaikkien Suomea eli pidetään kaikki mukana, mitä toivo tarkoittaa johtamisessa ja työyhteisöissä sekä sitä, minkälaisia keinoja ja työkaluja toivon rakentamiseen on olemassa. Työskentelyyn meitä johdattivat Arto O. Salonen, Riitta Hyppänen, Maiju Lehto, Jaana Hymmi, Otto Tähkäpää, Vilma Mutka, Sanna Kulmala ja Ulla Vilkman. Syntyi mm. ”toivon aktivisti”- toimintamalli, sekä keskeiset ”ToivoTeoiksi- viestit” päätöksentekijöille ja työpaikoille. Nämä kaikki löytyvät #ToivoTeoiksi2025 -LinkedIn-ryhmästä.

Taimin päivänä 8.9. aktivistit Michaela Ramm-Schmidt, Salla Kalliokoski ja Toni Paloheimo kertovat omat tarinansa siitä, mikä on herättänyt heidän moraalisen kunnianhimonsa ja saanut heidät toimimaan aktiivisesti kohti toimivampaa ja kestävämpää maailmaa. Mm. seuraavat idut lähtivät kasvamaan: 

🌱 tavoitellaan planetaarista hyvinvointia jatkuvan BKT-kasvun sijaan

🌱 lähestytään asioita systeemisesti

🌱 ollaan rohkeita tekemään valintoja myös valtavirtaa vastaan

🌱 aina kannattaa tehdä ja toimia! 

Lokakuussa 23.10. osallistuimme Kansallisiin dialogeihin (https://kansallisetdialogit.fi/) järjestämällä keskustelun teemasta ”Sisu 2.0 – Sisulla kohti parempia tulevaisuuksia.” Keskusteluun meitä johdattelivat Markku Sipi, Emilia Uljas ja Gazale Giray-Öngörur. Pohdimme, onko sisu edelleen tuo perinteinen yksinpärjäämisen “suo, kuokka ja Jussi” -mentaliteetti vai voisiko se olla myös jotain uutta, yhteistä, toivon ja onnistumisen tarinaa rakentavaa. Keskustelussa päädyimme nopeasti siihen, että sisu on myös yhteisön ominaisuus ja joustavan muutoksen elementti. Tämän päivän sisu ei ole yksilön selviytymistaistelua vaan yhteisön voimaa, joka syntyy yhdessä tekemisestä, toisiin nojautumisesta ja yhteisen hyvän eteen työskentelystä. Sisu on myös lempeyttä, rehellisyyttä ja luottamusta, ei vain jaksamista ja suorittamista. 

Perjantaina 19.12. klo 9 teemavuoden viimeisessä tapahtumassa virittäydymme vuoteen 2026 ja puhumme aktivismista ja konkreettisista toivon teoista. Mukana meillä on kirjailija Sara al Husaini, aktivistimummot Seija Kurunmäki ja Reetta Meriläinen sekä Matilda Maula Nuorten Agenda 2030- ryhmästä ja eläinten oikeuksien puolustaja ja vegaaniaktivisti Benjamin Peltola. Tapaamme 19.12. livenä Itä-Pasilassa Työ2.0 Labissa sekä Teams-alustalla.  Mukaan voit ilmoittautua tästä: https://docs.google.com/forms/d/1Osjs4Oa-7VxgYM6InAEmFomiXtNHSVC2yCTtHaT0gUE/edit

Emme suinkaan ole olleet toivon teeman kanssa liikkeellä yksin. Lukuisat tahot ja toimijat (alla vain joitakin nostoja) ovat tuoneet esille a) huolensa siitä, miten ”Synkistely on mennyt  överiksi”:
Otto Tähkäpää Suomen Kuvalehdessä: https://suomenkuvalehti.fi/uutisviikko/synkistely-on-mennyt-overiksi-tutkija-sanoo-ei-vahatella-kriiseja-mutta-kannetaan-vastuuta-tulevaisuudenkuvasta/), 

”Pelkojen varaan rakennettu elämä kuihduttaa taloutta sekä vähentää hyvinvointivaltion kustannuksiin tarvittavia verotuloja ja taloudellista aktiviteettia” (pääkirjoitus Helsingin Sanomissa) https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000011162757.html

”Politiikassa keskustelu tuntuu kaventuvan vain talouteen ja turvallisuuteen, numeroihin ja kansakunnan velkaantumismantroihin” (Teppo Turkki Apu-lehdessä), Suomalaisen yhteiskunnan perusta on toivo | Näin se pelastetaan | Apu

”Pelon trendi hamuaa menneen perään ja pyrkii jäädyttämään muutoksen” (mm. Lauri Järvilehto HS:ssä Hyvät nuoret, tulevaisuus ei tule vaan se tehdään! | HS.fi) 

ja b) samalla nostaneet esille vaihtoehtoista, positiivista tulevaisuuskuvaa ja nostetta aikaansaavaa viestiä. 

Ylen Kerttu ja Markku toivoa etsimässä -ohjelmasarja (löytyy Yle Areenasta) vei katsojat Kerttu Kotakorven ja Markku Sipin johdatuksella tutustumaan eri puolilla maailmaa, paikallistasolla erilaisissa yhteisöissä tehtäviin ilmastotekoihin ja osoitti, että isot vedet syntyvät pienistä puroista. 

”Optimismi on supervoima, joka ymmärretään usein väärin” kirjoitti puolestaan Anu Kantola Helsingin Sanomissa Kolumni: Optimismi on supervoima, joka ymmärretään usein väärin | HS.fi.”Maailma ei muutu paremmaksi vain siten, että aletaan odottaa hyviä asioita. Optimismi voi olla myös yhteiskunnallinen voima”, kirjoituksessa todettiin ja kannustettiin kehittämään suomalaista 2020-luvun optimismia.

Arto O. Salosen luotsaaman SISU-tutkimushankkeen (SISU-tutkimushanke) ”Hyvän tulevaisuuden aamukahvit” ovat koonneet useita satoja eri alojen asiantuntijoita zoomiin noin kerran kuussa, mitä moninaisempien, merkityksellistä elämää ja planetaarista vastuunkantoa käsittelevien teemojen äärelle.  

Riina Ståhlberg kollegoineen ja yhteistyökumppaneineen käynnisti Toivon johtamisen valmennuksen ja aamukahvit Helsingin kaupungin lukiokoulutuksen ja toisen asteen johtajille ja asiantuntijoille, tarjoten työkaluja toivon ajattelutavan juurruttamiseksi oppilaitosten arkeen. 

Edellä siis vain muutamia viimeaikaisia toivon viestejä ja tekoja.

Kohti tulevaisuustekoja! 

Tavoiteltu muutos toteutuu, kun rohkeasti ajattelevat ja toimivat ihmiset löytävät toisensa ja alkavat toimia yhdessä. Kaikki lähtee liikkeelle yksilöstä, meistä jokaisesta.

Jatkossa merkittävä kysymys kuuluukin, miten seuraajat saadaan mukaan aktiivisiksi toimijoiksi? 

”Mikä odottaa yhteiskuntaa, jos nuoret menettävät uskonsa tulevaisuuteen?” kysyttiin Sitran Foresight Fridayssä 31.10. Lyhyt ja ytimekäs vastaus kuuluu: ei hyvä! Nuorten tulevaisuususkon parantaminen ja ylläpitäminen edellyttää määrätietoisia toimia yhteiskunnan kaikilta sektoreilta. Kyse on ilmiöstä, jota tulee lähestyä systeemisesti, siltoja rakentaen ja eri tahoja yhteenkytkien. Vastuu on meillä aikuisilla.  

Tarvitsemme tekoja sekä elinkelpoisen planeetan säilyttämiseksi että monikulttuurisen, ”kaikkien Suomen” edistämiseksi. Toimijuus antaa meille kaikille voimaa myös yksilöinä.

Tekemistä riittää ja toiminta ottaa vasta ensi askeleitaan. Seuraa siis jatkossakin ToivoTeoiksi -yhteisöä ja vuoden 2026 puolella tulevia tapahtumia.  Jaa myös omia toivon tekojasi muiden aktivoimiseksi hastagillä #ToivoTeoiksi!