Toivo Teoiksi2025 -teemavuosi alkaa olla lopuillaan. Olemme siirtymässä kohti #ToivoTeoiksi -tulevaisuustekoja. Tässä tiivis yhteenveto siitä, miten kaikki sai alkunsa ja mitä vuoden 2025 aikana on tapahtunut. Marraskuussa 2024 kokoonnuimme porukalla pohtimaan, mitä me voisimme osaltamme tehdä saadaksemme mediassa käytävän keskustelun ja yhteiskunnallisen ilmapiirin kääntymään kohti valoisempaa, tavoittelemisen arvoista tulevaisuutta. Keskeiseksi ajatukseksi muodostui pian se, että toivo on tekoja, ei pelkkää toivomista tai haaveilua.  Perustimme LinkedIniin #ToivoTeoiksi -yhteisön ja Aloimme suunnitella toimintaa.   "Älä koskaan aliarvioi pienen, omistautuneen ihmisryhmän kykyä muuttaa maailmaa. Itse asiassa se on ainoa asia, joka on koskaan tehnyt niin", totesi sosiaaliantropologi Margaret Mead aikoinaan. Kun eri toimijat sitoutuvat yhteisiin päämääriin ja toimivat yhdessä, syntyy riittävä mittakaava ja vaikuttavuus, jolla voi aidosti muuttaa kehityksen suuntaa. Uu...

Toivo asuu merkityksessä, ei lopputuloksessa. Tähän johtopäätökseen olen tullut. Lopputulos on epävarma, kun taas toivoa tarvitaan tässä ja nyt. Ei olisi kovin järkevää, että jokin, jota tarvitaan juuri nyt, olisi kiinni jossakin, josta ei ole tietoa eikä varsinkaan varmuutta. Silloin toivo olisi vain optimismia, eikä se kykenisi liikuttamaan meitä. Siksi toivokin, niin tärkeä kuin se energiana ja voimavarana meille kautta historian epävarmuuden keskellä eläneille ihmisille on, tarttuu ennen kaikkea merkityksiin tässä ja nyt ennemmin kuin ripustaa itsensä hatariin lopputuloksiin. Mitä vahvempia merkityksiä, sitä enemmän kasvualustaa toivolle. Merkitykset ovat yhteyksien funktioita. Tyhjyydessä ei ole merkityksiä, kun taas ihmisen sosiaalisessa todellisuudessa niitä on tarjolla yllin kyllin. Meidän tulee vain osata kiinnittyä niihin. Yhteyksiin liittyvät taidot ovat merkityksellisyyden taitoja ja viime kädessä siis toivon taitoja. Toisin sanoen toivo on taitolaji. Kun vahvistan yhteyt...

Kun liityin Moraalisen kunnianhimon koulun rinkiin, rakas kumppanini totesi minun liittyneen kulttiin. Mistä siis on kysymys?   Moraalisen kunnianhimon koulu on kirjailija ja historioitsija Rutger Bregman in perustama organisaatio, joka kannustaa ihmisiä rakentamaan itselleen merkityksellisempää uraa. Rakastin Bregmanin kahta ensimmäistä kirjaa, ’Hyvän historia’ ja ’Ilmaista rahaa kaikille’. Bregmanin mukaan nämä kaksi toivoa antavaa kirjaa olivat kuitenkin vaikuttaneet lukijoihin lamauttavasti. Moni lukija ilmeisesti koki, että kaikki onkin aika hyvin eikä mitään tarvitsekaan tehdä. Oma reaktioni oli kyllä päinvastainen. Noiden kahden ensimmäisen kirjan jälkeen olin lähes raivoissani. Miten voimme olla edelleen tässä epätasa-arvoisessa tilanteessa ympäristökatastrofin partaalla, jos meillä on ollut koko ajan nuo ratkaisut? Tästä syystä kolmas kirja, ’Moraalinen kunnianhimo’, oli kuin märkä rätti kasvoilleni. Moraalisen kunnianhimon avulla Bregman pyrkii potkimaan ihmiset unettav...

Miten maassa, jossa on maailman onnellisin kansa ja puhtain ilma, voi olla näin saastunut meri? Tätä kysyimme muutama vuosi sitten John Nurmisen Säätiön kampanjassa. Kysymys on edelleen ajankohtainen – mutta siihen sisältyy myös lupaus: me voimme tehdä toisin. Itämeri on yksi maailman saastuneimmista meristä, mutta se on myös yksi niistä, joiden pelastamiseksi on tehty eniten. Ja mikä tärkeintä: toimilla on vaikutusta. John Nurmisen Säätiön työssä yhdistyvät tutkittu tieto, konkreettiset toimet ja viestintä, joka lisää ihmisten ymmärrystä ja toivoa. Olemme tehneet kymmeniä hankkeita, joiden tavoitteena on ollut vähentää Itämeren rehevöitymistä ja ehkäistä luontokatoa. Teemme myös työtä haitallisten aineiden pääsyn estämiseksi Itämereen. Yksi suurimmista onnistumisistamme on ollut vaikuttaa Suomenlahden kuormituksen vähenemiseen jopa 75 %, erityisesti suurten jätevesipuhdistamohankkeiden ansiosta. Näissä säätiöllämme on ollut keskeinen rooli – konkreettisesti, neuvotellen, rahoi...

Olen jutellut omassa ystäväpiirissäni viime aikoina paljon toivosta ja tulevaisuudenuskosta. Meillä kaikilla on lapsia, jotka ovat joko teini-ikäisiä tai nuoria aikuisia – jokaista meistä huolettaa, miten oma nuori näkee maailman ja onko uskoa parempaan tulevaisuuteen. Nuorisobarometri tältä keväältä kertoi, että nuorten tulevaisuudenusko on suorastaan romahtanut, joten meidän vanhempien huoli ei ole aiheeton. Päädyimme keskusteluissamme puhumaan erityisesti siitä, mikä rakentaa toivoa ja tulevaisuudenuskoa. Totesimme ensin, että olisi tärkeää jutella näistä asioista omien nuorten kanssa, kysyä ja kuunnella. Jo se, että lähellä on kiinnostuneita aikuisia, on nuorelle hyvin tärkeää. Toivoa rakentavat myös arjen sujumiseen liittyvät asiat, kuten turvallinen koti, kivat kaverit ja harrastukset sekä mielekäs tekeminen koulussa tai opiskelujen parissa. Vanhempien keskinäisissä keskusteluissa koimme, että meidän pitää olla tiiviisti lasten ja nuorten tukena. Ja jos omat vanhemmat eivät syy...